Turve ja ympäristö

Turveruukin ympäristöasioiden hoidosta voi esittää kysymyksiä tai kommentteja ottamalla yhteyttä suoraan

ympäristöpäällikkö Tarja Väyryseen, 040 556 2434, tarja.vayrynen@turveruukki.fi,  tai tuotantovastaava Matti Kaukorantaan, 0400 587 667, matti.kaukoranta@turveruukki.fi.

 

Turvetuotannon ympäristövaikutuksia

Turvetuotanto tarvitsee ympäristöluvan toiminnalleen. Lupaprosessissa tarkastellaan niitä vaikutuksia, joita toiminnalla on ympäristöön. 

Suoluonnon muuttuminen

Turvetuotanto muuttaa suon: puusto kaadetaan, tehdään ojat ja tiet. Sinä aikana kun turve poistetaan alueelta osittain tai kokonaan, alue muistuttaa kynnöspeltoa. Tuotannon jälkeen alue voidaan palauttaa kosteikoksi tukkimalla ojat, jolloin soistuminen alkaa uudestaan välittömästi. Usein alue kuitenkin päätyy johonkin hyötykäyttöön kuten metsäksi tai pelloksi.

Täysin ojittamattomat luonnontilaiset suot päätyvät enää harvoin turvetuotantoon.

Turvetuotanto on vain yksi suoluontoa muuttava maankäyttömuoto.

Vesistövaikutus

Valtakunnallisessa vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on tarkasteltu eri toimijoiden vesistökuormitusta.

Turvetuotantoa varten rakennetaan monipuoliset vesienpuhdistusrakenteet, mm. sarkaojat lietteenpidättimineen, laskeutusaltaat, mittapadot ja pintavalutuskentät. Menetelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eli BAT-menetelmiä.

Huolimatta rakenteista alueelta poistuvan veden mukana kulkeutuu kiintoainetta ja ravinteita vesistöön. Näitä vaikutuksia paitsi vähennetään tehokkaasti em. menetelmillä, tarkkaillaan viranomaismääräysten mukaisesti käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Tarkkailun kohteena on paitsi alueelta poistuva vesi, alapuolisten vesistöjen vesi, kalasto ja pohjaeläimet.

Jos kalastolle arvioidaan aiheutuvan haittaa, määrätään maksettavaksi vuotuinen kalastomaksu, jolla rahoitetaan kalanistutuksia vesistöön. Turvetuotanto on ainoa maankäyttömuoto, jolla on tällainen velvoite.

Lupaprosessissa otetaan myös kantaa pohjaveteen: turvetuotantoalueita ei perusteta pohjavesialueille.

Kuva: Mittapato suolla. 

Pöly

Turvetuotantoalueilta nousee kuivana aikana pölyä. Siksi alueita ei rakenneta liian lähelle asutusta ja alueiden reunoille jätetään puustosuojavyöhykkeitä. Turpeen tuottamisella on tuulirajoitukset pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Joillain alueilla ulkopuoliset tahot tekevät pölytarkkailua.

Melu

Turvetta tuotetaan yleensä toukokuusta syyskuuhun sopivan sään vallitessa. Turvetuotantokoneet ovat hyvällä ilmalla työssä jopa vuorokauden ympäri. Toiminnasta syntyy ääntä, jonka haittavaikutuksia tarkkaillaan siellä, missä sitä saattaa syntyä asutukselle.

Ilmastovaikutus

Polttoturpeen eri tuotantoketjujen kasvihuonekaasuvaikutuksia on tarkasteltu elinkaarinäkökulmasta useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Turpeen energiakäyttö aiheuttaa nykyisillä hyödyntämistavoilla suunnilleen kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen hyödyntäminen turvetuotannon jälkeen pitkäaikaisesti uusiutuvan bioenergian tuotantoon, aiheuttaa turvemaan energiakäyttö kivihiiltä pienemmän kasvihuonevaikutuksen.

Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan edelleen vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille ja runsaspäästöisille metsäojitusalueille, jolloin kasvihuonevaikutus pienenee pitkillä ajanjaksoilla merkittävästi. Turve-energian kasvihuonevaikutusta saadaan pienemmäksi myös jäännösturpeen tarkalla keruulla, polttotekniikoiden parantamisella, uusilla turpeen korjuumenetelmillä ja uusilla jälkikäyttömuodoilla.

Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Ennen vuotta 2006 IPCC luokitteli turpeen fossiilisten polttoaineiden luokkaan. IPCC hyväksyi Suomen esityksen pohjalta keväällä 2006 turpeen omaksi Turveluokakseen. Turpeen polton CO2-päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin samalla tavalla kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt. (Lähde: VTT: Turpeen tuotanto ja käyttö, 2010)

Turvetuottajien selvilläolovelvollisuus

Turvetuottajalla on ympäristönsuojelulain mukaan selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista ja –riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

Turvetuottajalla on tietovastuu: yrityksen on oltava selvillä siitä, mitkä lainsäädännön vaatimukset siihen kohdistuvat ja miten ne vaikuttavat sen toiminnassa.

Turvetuotantoa säätelevät lait:

• Ympäristönsuojelulaki
• Lupa yli 10 ha tuotantoalue
• Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
• yli 150 ha tuotantopinta-ala
• Luonnonsuojelulaki
• Vesilaki
• Laki vesienhoidon järjestämisestä
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Jätelaki
• Ympäristövahinkovakuutuslaki
• Naapuruussuhdelaki
• Muinaismuistolaki