»  Tietoa turpeesta  »  Turvevarat

Turvevarat

Suomen turvevat pohjana turpeen käytölle

EU-alueen merkittävimmät turvevarat sijaitsevat Suomessa (12 800 terawattituntia, TWh)  ja Ruotsissa (4 300 TWh). Niissä on 90 % kaikista EU:n turvevaroista. Turvetta on merkittävämmin myös Irlannissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Suomen ja Ruotsin turvevarat riittävät sadoiksi vuosiksi nykykäytöllä; esimerkiksi Irlannin teknis-taloudelliset turvevarat riittävät vain noin 50 vuodeksi nykykäytöllä.  (VTT 2010)

Määrä ja monipuolisuus

Turve on merkittävä kotimainen luonnonvara määrältään ja ominaisuuksiltaan. Kolmasosa Suomen pinta-alasta on suo- ja turvemaita. Suomessa on turvetta 13 000 TWh, mikä vastaa noin 1,1 miljardia tonnia öljyä. Turvetta muodostuu vuosittain enemmän kuin sitä käytetään.

Turve on lähienergiaa. Siitä saadut taloudelliset ja työllisyyshyödyt ovat paikallisia. Turve korvaa tuontienergiaa, jota Suomen energiasta on nyt 70 %.

Turpeen muut kuin energiakäyttömahdollisuudet ovat monipuoliset: kompostoinnissa, kuivikkeena, kasvualustana, öljyntorjunnassa.

Pyrkimys huoltovarmuuteen

1970-luvulla niin sanotun ensimmäisen energiakriisin vuoksi valtiovalta vahvisti päätöksillään kotimaisten energialähteiden laajempaa käyttöä ja linjasi turpeen käytön merkittävän lisäämisen.

Kriisejä silmällä pitäen turve parantaa Suomen energiahuoltovarmuutta. Se on varastoitavissa oleva energialähde. Myös EU suosii huoltovarmuutta. Enemmistö suomalaisista kannattaa turpeen käyttöä ja sen lisäämistä (Taloustutkimus 2010).

Kansallinen suostrategia - turvetuottajien näkökulma

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittu Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi valmistui helmikuussa 2011. Strategiassa sovitetaan yhteen turvetuotannon ja soiden lisäsuojelun tarpeet.

Turvemaiden eri käyttömuodot ovat ekosysteemipalveluita. Turvetuotanto on osa tuotantopalveluja.

Turvetta tarvitaan Suomessa lähivuosikymmeninä nykyisen käytön verran.

Uudet tuotantoaluehankinnat kohdistetaan ensisijaisesti ojitetuille soille ja turvemaille. Hankinnassa on ohjenuorana 6-portainen luonnontilaisuusluokitus.

Turvetuottajat kannattavat soiden lisäsuojelua ja ovat valmiita vaihtamaan omistamiaan luontoarvoltaan merkittävimmiksi arvioitavia turvemaita toisiin, turvetuotantoon soveltuviin alueisiin. Turveruukki on jo vaihtanut ja on edelleen valmis vaihtamaan arvokkaiksi katsottuja sen hallussa olevia turvetuotantovarauksia luonnonsuojelutarkoituksiin. Muut reservisuonsa yhtiö vie aikanaan lupaprosessiin.