Tietoa turpeesta

Turve on yksi Suomen merkittävimmistä luonnonvaroista, sillä noin kolmasosa maastamme on turvemaita. Turvevarantoja on eniten Oulun läänissä ja vähiten Ahvenanmaalla.

Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa.  Kasvit eivät hajoa kunnolla hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi, ja näin syntyy kasvava turvekerros. Turve on siis suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Turve luokitellaan laatuluokkiin sen mukaan, kuinka pitkälle maatuneita turvetta muodostavat kasvinosat ovat ja kuinka karkeaa se on. Sitä muodostuu myös koko ajan lisää, sillä Suomessa olosuhteet ovat sen muodostumiselle suotuisat. 

Turpeen ominaisuudet ovat monipuoliset. Sitä käytetään polttoaineena, minkä lisäksi turve sopii muun muassa maanparannukseen, eläinten kuivikkeeksi, ihmisen hoitoaineeksi, kasvien kasvualustaksi ja öljyntorjuntaan. Turvetta hyödynnetään moninaisilla tavoilla.

Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, jolla on huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. EU määrittelee turpeen päästölaskennassa fossiiliseksi. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC puolestaan määrittelee turpeen omaksi luokakseen, ´turve´.

Turpeen käyttökelpoisuus

• vakaa hinta; hiilellä ja öljyllä suuria hinnanvaihteluita
• varastoitavissa
• optimoi biomassan palamisen nykyisissä laitoskattiloissa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP)
• hyvä hyötysuhde
• tukee puun käytön lisäämistä

Työllistävyys

• turve työllistää Suomessa 12 000 henkilötyövuotta
• lähienergian tuotantoketju (puu ja turve) työllistää Oulun Energian toimialueella 1 500 henkilötyövuotta