Turvetuotannon päätyttyä ruokohelpin viljely on yksi vaihtoehto alueen jälkikäyttöön 
   Aumausta

Energiantuotanto

Lähienergia tarkoittaa paikallisia polttoaineita, joiden teollinen tuottaminen on Turveruukin päätoimiala. Kotimaisen lähienergian käyttö vähentää riippuvuutta ulkomaista polttoaineista kuten kivihiilestä, joka on käytännössä turpeen käytön ainoa vaihtoehto. Näin parannetaan Suomen omavaraisuutta ja huollon varmuutta energiantuotannossa, mikä on tärkeää sinänsä ja erityisesti kriisiaikoina. Myös EU korostaa linjauksissaan huoltovarmuuden merkitystä. Kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta 70 prosenttia on tuontia ulkomailta.

Lähienergialla energiantuotannossa tarkoitetaan erityisesti turvetta ja puuta. Niiden käytöllä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP-tuotannossa) saavutetaan hyvä hyötysuhde ja paras mahdollinen biomassan palaminen. Puun tehokas käyttö edellyttää polttoteknisten vaatimusten mukaisesti sen sekoittamista turpeeseen. Turve-puuseoksella lämmitetään noin miljoonan suomalaisen kodin lisäksi kouluja ja työpaikkoja.

Energian kokonaiskulutus  energialähteittäin 2010, % (Lähde: Tilastokeskus)

 

Energiaturve

Energiaturvetta käytetään Suomessa kunnallisissa ja teollisissa voimalaitoksissa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa. Näitä voimaloita on yli 50 ja pelkästään kaukolämpöä tuottavia pienempiä lämpölaitoksia noin 120. Teollisuuden CHP-laitokset toimivat pääasiassa puunjalostustehtaiden yhteydessä ja niissä turve parantaa selluntuotannossa syntyvien sivutuotteiden energiasisältöä, kun niitä käytetään energiantuotannossa.

Energiaturpeen hinta on ollut hyvin edullinen ja vakaa verrattuna kivihiileen ja öljyyn, joiden hinta on vaihdellut merkittävästi. Loppukeväästä syksyn alkuun tuotettava energiaturve varastoidaan aumoihin tuotantopaikoille, joilta se kuljetetaan lämmityskauden aikana rekoilla voimalaitoksille.

Energiaturpeen nykyinen käyttö on kestävällä pohjalla, sillä uutta turvetta muodostuu Suomessa vuosittain enemmän käyttöä enemmän. Soiden ja turvemaiden suuri pinta-ala turvaa eri maankäyttömuodot: kansallisessa Suo- ja turvemaiden strategiassa on määritelty toiminta-alueet myös turvetuotannolle. Suomessa on turvetta energiasisällöllä mitattuna 13 000 terawattituntia eli 1,1 miljardia öljytonnia vastaava määrä - enemmän kuin Pohjanmeren öljyvarat.

Turveruukki kuuluu Oulun Energia -konserniin. Vuonna 2010 Oulun Energian käyttämistä energialähteistä oli 70 prosenttia turvetta: Toppilan voimalaitos on Suomen suurin turpeen käyttäjä.

Energiapuu

Turve mahdollistaa myös puun tehokkaan energiakäytön. Yhteiskäyttö tuo taloudellista ja polttoteknistä etua. Puupohjainen energia on määritelty hiilidioksidineutraaliksi. Puun osuus esimerkiksi Oulun Energian energialähteistä oli 23 prosenttia vuonna 2010.